Tiesitkö, että kaksoisura tarkoittaa myös tavoitteellisen urheilun ja työnteon yhdistämistä? Mitä hyötyä kaksoisurasta sitten on ja miten siihen pitäisi suhtautua? Otimme asiasta selvää kolmen aktiiviurheilijan sekä psykologin johdolla.
”Suomalaiseen urheiluun kuuluu vahvana pyrkimys siihen, että urheilija pystyy arjessaan yhdistämään tasapainoisesti tavoitteellisen urheilun ja opiskelun tai muun työuransa”, kuulutetaan Suomen Olympiakomitean nettisivuilla.
Urheilijoita halutaan kannustaa työntekoon siinä määrin kuin se on itselle mahdollista, ja se luo tietysti myös turvaa urheilijoiden henkilökohtaiselle taloudelle. Kun urheilu-uran aikana saa ujutettua jalan oven rakoon työmarkkinoilla, voi olla helpompi kehittää omaa ansioluetteloa ja tehdä urasiirtymää myöhemmässä vaiheessa elämää.
Eräs osa-aikatyöstä nauttiva urheilija on kuulantyöntäjä Senja Mäkitörmä, joka on edustanut Suomea muun muassa MM- ja EM-kilpailuissa. Kahdesta kolmeen päivään Partners at Nosteella assistenttina toimiva Mäkitörmä on Unitedin kautta löytänyt osittain koulutustaan vastaavan alan: Kauppatieteitä opiskelleena hän arvostaa työpaikkaansa, sillä assistentin roolissa hän saa kirjavan kuvan hallinnollisista toimista, joiden parissa myös toivoo jatkavansa urheilu-uran päätyttyä.
"En halunnut, että työ olisi kovin stressaavaa, jotta se sopisi hyvin urheilun oheen”, Mäkitörmä kertoo. ”Mutta tavoitteellisena ihmisenä kyllä luulen, että kun eläköidyn urheilun parista, niin haluan tavoitteellisempaan duuniin. En vain vielä tiedä mitä se on.”
Mäkitörmä kertoo, että haluaa kohdentaa enimmän kunnianhimoisuutensa urheiluun jättäen suurimmat työuran tavoitteet vasta kilpaurheilu-uran jälkeiselle ajalle. Tämä mentaliteetti tukee myös mahdollista urasiirtymän aikana vastaan tulevaa haastetta, joka on työkokemuksen puuttuminen. Urasiirtymästä ja siihen valmistautumisesta voit lukea lisää täältä.
Tavoitteellinen urheilu vaatii valtavaa keskittymistä harjoituksissa ja niiden ulkopuolella, mutta ei ole lainkaan tavatonta, että urheilija kaipaa muutakin sisältöä elämäänsä harjoitusten ohelle. Esimerkiksi yhden harjoituksen päivinä tai vaikkapa lepopäivinä voi aika käydä yllättävänkin pitkäksi, jos kaikki ylimääräinen aika on käytettävä seinän tuijotteluun ja oman lajisuorituksensa miettimiseen. Yksi saattaa aloittaa puutarha- tai baristaharrastuksen kun toinen alkaa hakemaan keikka- tai osa-aikaista työtä.
Åland Unitedissa jalkapalloa pelaava Anna Nurmi työskentelee Eezy Unitedin HR-konsulttina osa-aikaisesti. Etätyömahdollisuuden ja liukuvan työajan ansiosta Nurmi pystyy hoitamaan työasiat joukkueen harjoitusten ulkopuolella. Työpaikka avautui Nurmelle kuin vahingossa, kun hän pääsi suorittamaan työharjoittelunsa Unitedilla ja vielä kolme kuukauden jälkeen jatkamaan samassa paikassa. Hän kertoo suosivansa kaksoisuraa, sillä ei vain yksinkertaisesti pysty pysymään kotona tekemättä mitään.
”Nyt kun olen löytänyt näin hyvän työn, niin kyllä se tasapainottaa arkea. Jos pelit ei kulje niin on myös jotain muuta, että saa ajatukset pois siitä. Musta tuntuu, että kyllä pelaan paremmin, kun mulla on jotain muutakin rinnalla, tämä kombo toimii mulle tosi hyvin”, Nurmi hehkuttaa.
Kaikkien kohdalle osa-aikainen työ ei kuitenkaan sovi. Esimerkiksi pelimatkoja saattaa kauden aikana olla niin tiuhaan tahtiin, ettei millekään ylimääräiselle kerta kaikkiaan löydy aikaa tai energiaa. Sen vuoksi osa kaksoisuraa toteuttavista urheilijoista suosii jaksottaista kaksoisuraa, jossa työuraa edistetään jaksoissa eikä työskentely pysy vakiomääränä ympäri vuoden. Tällöin urheilija saattaa keskittyä parhaalla mahdollisella tavalla kautensa aikana, mutta kuitenkin edistää omaa työelämän taitopankkia.
Yksi kaksoisuraa jaksottaen tekevä urheilijanuorukainen on koripalloilija Ville Karhu. Kesällä Löylyssä ravintola-alasta tietämystään kartoittanut Karhu nauttii kaksoisuran mahdollisuudesta, sillä sisäinen palo yritysmaailmaan on ollut jo pienestä pitäen. Ulkomaille pelaamaan tähtäävä Karhu tahtoo panostaa koripalloon täysillä niin kauan kuin siihen on mahdollisuus, unohtamatta kuitenkaan uran rakentamista myös urheilun ulkopuolella. Märskyn HBA:ssa pelaavalla Karhulla vapautuu kesäisin aikaa kehittää itseään myös koripallon ulkopuolella. Lukion aikana Karhu on omaksunut oivallisen rytmin kaksoisuraa varten, eikä näe tekevänsä suurtakaan muutosta koulun siirryttyä lomalle ja kesätyön alkaessa.
”Ajattelen, että vaikka tekisi vain kerran viikossa jotain työtä, niin silti aina on kokemuksen rikkaampi. Ja tietysti se auttaa myös rahallisesti. Mutta jokainen paikka, jossa olen ollut, niin siellä tiedetään minkälainen minä olen ja he osaavat sitten mahdollisesti suositella minua eteenpäin, mikä helpottaa työnhakua jatkossa. Ikinä ei tiedä mihin nämä kontaktit johtavat. Koska kauden aikana en pysty tekemään töitä, niin haluan tehdä sitä kesän aikana mahdollisimman paljon.”
Karhu myös havainnollistaa, kuinka urheilu on opettanut ja antanut paljon valmiuksia työelämään, mutta myös työelämä antaa urheilulle: Kummassakin mm. ryhmätyö- ja kommunikaatiotaidot ovat kriittisessä osassa. Sosiaalisissa tilanteissa loistava Karhu nauttii ravintola-alasta, mutta haaveilee myös luokanopettajan ammatista. Hän näkee jokaisen työpäivän mahdollisuutena oppia uutta ja kehittää itseään paitsi työntekijänä, myös urheilijana sekä ihmisenä. Vaikka tulevaisuus on vielä varsin mysteeri Karhulle, tulee prioriteettilistan kärkipaikoilla pysymään edelleen koripallo, jonka ehdoilla tulevaisuutta aletaan suunnittelemaan.
”Ikinä ei tiedä, koska urheilu-ura tulee päättymään. Kun sen aika tulee, niin ainakin on päässyt kokemaan erilaisia töitä ja saanut paremmat valmiudet aloittaa työelämä”, Karhu pohdiskelee.
Kaksoisura ei jokaisen urheilijan kohdalla onnistu jaksottaenkaan, ei siitä saisi potea huonoa omaatuntoa. Eezyllä henkilöarviointeja tekevä psykologi Katja Konkka painottaa, että jokainen ihminen on yksilö. Vaikka Olympiakomitea painottaakin suomalaisessa urheilussa kaksoisuraa, ei jokainen ihminen ole siihen kykeneväinen tai halukas. Jos kaksoisuraa on kokeillut ja tullut siihen lopputulokseen, ettei se itselle sovi, on aivan turha yrittää pakottaa itseään tiettyyn muottiin. Urasuunnittelua voi kuitenkin toteuttaa urheilun ohellakin, mikäli se itselle sopii.
Kaksoisura on erinomainen tapa käyttää ylimäärinen aika itsensä ja tullaavaisuutensa kehittämiseen urheilun ulkopuolella. Mahdollisuus luoda kontakteja yritysmaailmassa voi avata tärkeitä ja painaviakin ovia urheilun jälkeiselle uralle. Omaa tulevaisuutta on hyvä ajatella etukäteen ja on ymmärrettävä, että jokainen mahdollisuus työn parissa voi olla mahdollisuus oppia sekä itsestään että omista kiinnostuksenkohteistaan.
Teksti: Sara Killinen
댓글